Työelämässä liikkuu moneen suuntaan: tavoitteena on luoda Suomesta mm. työelämän mallimaa vuoteen 2020 mennessä. Siinäpä puurtamista! Freud kuvasi aikanaan ihmisen eheyttä kykynä rakastaa ja tehdä työtä. Nykyajan ”arkifilosofi” Oprah puolestaan kuvaa ihmisen elämän tarkoitusta enemmän rakastamisena: ”Menemme elämämme läpi etsien sitä, keitä olemme ja ottaen selville, kuka on ansainnut jakaa henkilökohtaisen tilan sydämissämme”.

Onnellisuustutkija Markku Ojanen puolestaan toteaa, että työssä voi olla onnellinen. Tätä kokemusta voi lisätä flow-tila, jossa aika katoaa ja tempaa ajoittain työntekijänsä innostukseen mukaan. Työn ja ihmisen suhdetta ei voi olla nostamatta keskiöön, kun puhutaan Suomesta työelämän menestysmaana.

Tiedämme, että työn tuottavuuden kasvu kytkeytyy pitkällä aikavälillä tiiviisti ihmisen osaamiseen, yhteistyöhön, uuden luomiseen ja innostukseen ja sitä kautta koettuun hyvinvointiin. Yhteiskunnalla on siten suuri eettinen velvollisuus rakentaa hyvää ja kestävää työelämää ihmisen elinvoimaisuuden puolesta. Miten siis yksilön tuottavuutta pitäisi ja voi kasvattaa, miten intoa, luovuutta ja menestymisen halua luodaan?

Ihmisen suhde työhön - miten intoa ja luovuutta luodaan

Inhimillisesti katsoen lääkkeet kestävään työelämään eivät ole kovin yksinkertaisia. Ihmisen suhde työhön on hyvin moniulotteinen ja sidoksissa siihen, mitä olemme elämässämme kokeneet, keneksi itsemme tunnistamme ja mitä tavoittelemme.

Olen kohdannut omassa työssäni hyvin erilaisia työn merkityksiä ihmisen identiteetin vahvistajana tai yhtä hyvin taakkana. Työ on saattanut olla esimerkiksi pakkopaita, suorittamisputki, itseisarvon mittari, rakkauden antaja tai valtava itsensä toteuttamisen maasto.

Yksi asia on kuitenkin aina ollut täysin selvää: ihminen, joka säteilee työssään taitavuutta, hyvää tahtoa ja lämpöä, onnistuu aina jättämään myönteisen jäljen ympäristöönsä – siis menestysenergiaa. Ihme on se, miten pieni hetki sen kokemiseen tarvitaankaan! Ehkä lopulta on niin, että voidaksemme kukoistaa ja menestyä työelämässä, tarvitsemme rakkautta sen eri muodoissa.

Toisaalta työn ja ihmisen suhdetta määrittää myös se, mitä mahdollisuuksia ja rajoitteita työ- ja elinympäristö tarjoaa. Se, miten minut ja taitoni nähdään, miten minua kannustetaan, miten minuun luotetaan tai miten minua ohjataan, määrittää myös työelämäkohtalomme suunnan. Huonossa työ- tai elinympäristössä luovuus ja innostus saattavat kutistua helposti rusinan kokoiseksi jäänteeksi aivojemme rakenteisiin.

Onneksi identiteetti on lopulta kuitenkin hyvin joustava ja tarinallinen. Ihmisellä on yllättäviä sisäisiä voimavaroja, jotka työelämän eri vaiheissa saattavat nousta ohjaamaan ulkoisia ratkaisuja. Eipä paljon onnellisempaa ihmistä voi nähdä kuin vaikkapa ammatinvaihtaja, joka näyttää löytäneen sisäisen kutsumuksensa työelämässä. Työelämän hehkun voi nähdä ja kokea.

Oma suhteeni työhön

Itse kuulun 60–70-lukujen taitteessa työelämään astuneisiin. Työn ja itsen suhde oli kovin käytännöllinen: mene sinne, missä on työtä ja työpaikkoja. Omassa lapsuuden maisemassani leskiäidin tyttärenä mahdollisuudet unelmoida jostakin suuresta ”missiosta” olivat kovin rajalliset. Kun näin kuusikymppisenä katsoo oman työelämänsä tarinaa, huomaa, että se on ollut täysin johdonmukainen ja sisäisten voimavarojen ohjaama, tosin aika hidas ja myöhäsyntyinen.

Työelämän oppaat

Oman työelämäni rakenne on ollut enemmän satunnaisesti ohjautuvaa kuin systemaattisesti ohjattua. Suurimman työn olen joutunut tekemään oman identiteettini luomien esteiden kanssa. Merkittävimpiä työidentiteettini kehittäjiä ovat olleet erilaiset oppaat – ihmiset, jotka ovat nähneet, kannustaneet ja omalla voimallaan ohjanneet viisaasti eteenpäin. Ilman näitä oppaita en olisi Suomen työelämän ”toivo” eli en voisi kokea voivani ja haluavani tehdä työtä mahdollisimman pitkään.

Rohkenenkin ehdottaa, että jokainen työntekijä saisi itselleen virallisen oppaan tai oppaita, jonka kanssa aika ajoin voi pysähtyä tarkastelemaan työn ja itsen välistä suhdetta ja elämänkokonaisuuden rakennetta. Suomi työelämän mallimaana pitäisi etsiä myös yksilön onnea ja eheyttä.

Tweet

Share

• Kommentit